Opinpolku 3. murskaus ja jauhatus

OPINPOLKU 3. Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys





Työn tarkoitus:
Opetella käyttämään leuka murskaajaa, seulaa, kuulamyllyä ja uunia. Oppia tekemään asioita yksin/parin kanssa. Katsoa montako prosenttia malmikivestä on rautaa murskaamalla se, jauhamalla se, seuloa se ja laittaa kemialliseen seokseen.

Työn toteuttaminen:
Murskattiin ekaksi malmikivi leukamurskaimella ja sitten seulottiin se. Sen jälkeen otimme isoimmat palaset seulasta ja laitoimme sen kahteen osaan. Toisen osan laitoimme 1,5 tunniksi kuulamyllyyn ja toisen tunniksi kuulamyllyyn. Sen jälkeen laitoimme kummatki erikseen seulaan ja katsoimme montako grammaa jokaiseen tasoon jäi. Tämän jälkeen aloimme tehä kuningasvettä. Sitten opettaja antoi meille näyteliuoksen.



työ raportti löytyy tästä

Opinpolku 2. vissyveden tutkiminen

Työn tarkoitus

Tässä opinpolussa tavoitteena on harjoitella yksikköprosesseista tislausta.

 

Työn tavoite:

Selvittää tislauksen vaikutusta vedenpuhdistusmenetelmänä kalsiumia (Ca) sisältävän vichy-veden ominaisuuksiin. Kalsiumin analysointiin käytettävällä kompleksometrisella tirauksella voidaan tutkia pohja-, pinta- ja juomaveden kalsiumpitoisuus, kun näytteen kalsiumionien pitoisuus on välillä 2-150 mg/L eli 0,05 – 3,75 mmol/L. Suuremman pitoisuuden omaavia näytteitä on laimennettava. Työssä analysoidaan titraamalla kompleksometrisesti vichyn Ca-pitoisuus ennen tislausta. Samoin määrietytään vichyn pH-arvo ja sähkönjohtokyky. Tämän jälkeen suoritetaan vichyn tislais. Saadusta tisleestä analysoidaan Ca-pitoisuus, sekä mitataan pH-arvo ja sähkönjohtokyky uudestaan.


Mitä on tislaus?

Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin. Tislaus on kemiantekniikassa yksikköoperaatio eli siinä ei tapahdu kemiallista reaktiota.
Tislaamalla saadaan erotetuksi toisiinsa liuenneet nestemäiset aineet sekä haihtumattomat aineet haihtuvista aineista. Tislauksen tuotetta kutsutaan tisleeksi ja haihtumatonta osaa pohjatuotteeksi tai jatkuvatoimisessa tislaimessa alitteeksi. Tislaus on monimutkaisempi versio haihduttamisesta, jossa haihtumattomat aineet erotetaan haihtuvista.
Tislaus on energiaa runsaasti kuluttava prosessi, mutta siitä huolimatta tislausta käytetään paljon teollisuudessa.




työ raportti löytyy tästä

OPINPOLKU 1. NaOH tarkistus, HCl:n tarkistus ja moolimassa​n määrittämi​nen

Työn tarkoitus:

Tässä opinpolussa tutustutaan kemialliseen yksikköprosessiin neutralointi sekä liuotus.

Neutralointi tarkoitaa aineen kuten emäksen tai happaman aineen muuttamista neutraaliksi. Käytännössä kyse on pH-arvon muuttamisesta lähelle seitsemää. Neutralointi vedellä on kutakuinkin vain laimentamista. Hapon neutraloinnissa käytetään joko heikompaa happoa, esimerkiksi rikkihapon neutraloinnissa vaikkapa etikkahapon suolaa. Emäksiä koskee sama periaate. Vahvan hapon ja vahvan emäksen sekoittaminen aiheuttaa yleensä räjähdysmäisen reaktion.Vesiteollisuudessa käytetään neutrollointia esim. Juomaveden valmistuksessa erilaiset kalkkituotteet muuttavat veden pH:ta ja alkaliteettia, mikä vähentää putkien korroosiota ja parantaa veden laatua.
Liukeneminen voidaan jakaa kolmeen osaan. Aluksi liukenevan aineen osaset eroavat toisistaan ja jakautuvat liuokseen. Sitten liuottimen väliset voimat on voitettava, jotta liuenneen aineen osaset mahtuvat liuotinmolekyylien väliin. Lopuksi liuenneen aineen ja liuotinmolekyylien välille tulee vuorovaikutuksia .Liukoisuus riippuu lämpötilasta. Yleensä kiinteän aineen liukoisuus kasvaa lämpötiaa nostettaessa. Kun taas kaasujen liukoisuus pienenee lämpötilan noustessa.
Liukeneminen voidaan jakaa kolmeen osaan. Aluksi liukenevan aineen osaset eroavat toisistaan ja jakautuvat liuokseen. Sitten liuottimen väliset voimat on voitettava, jotta liuenneen aineen osaset mahtuvat liuotinmolekyylien väliin. Lopuksi liuenneen aineen ja liuotinmolekyylien välille tulee vuorovaikutuksia.

Työstä on raportti tässä